Historia

Kirjoittanut: Pentti Urhonen

Perustaminen
Myrskylän Myrsky on perustettu vuonna 1922, mutta Myrskylän kilpailu- ja harrasteurheilun juuret ulottuvat jo ensimmäistä maailmansotaa edeltäneisiin vuosiin, jolloin urheiluharrastusta ylläpiti Myrskylän Suomalainen nuorisoseura.

Naapuripitäjien esimerkin mukaan ryhdyttiin Myrskyläänkin puuhaamaan urheiluseuraa. Joten sanoista tekoihin ryhdyttiin sunnuntaina 19 pnä maaliskuuta 1922 Majakalla pidettyjen hiihtokilpailujen jälkeen. Paikalla oli kolmisenkymmentä henkeä. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kauppias Hannes Kemppilä ja kirjuriksi mönttööri Emil Mättö. Keskustelun jälkeen kokous päätti perustaa yksimielisesti paikkakunnalle Voimistelu ja Urheiluseura Myrskylän Myrskyn. Jäseniksi liittyi välittömästi Hannes Kemppilä, josta tuli ensimmäinen puheenjohtaja ja Emil Mättö ensimmäinen kirjuri sekä Väinö Virtanen, Lauri ja Einar Palonaho, Kauno Niemelä, Matti Jokinen, Nikolai Salo, Luukas Anttila, Rickhard Kemppilä, Herman Keskinen, Juho Järvelä, Valto Mertakorpi ja lisäksi silloin vielä vajaat 16-vuotias Aarne Järvelä.

Alkuajan urheilumuodot
Aluksi seuran lajeina olivat ennen muuta pyöräily sekä hiihto ja yleisurheilu ja myöhemmin miesten ja naisten voimistelu sekä pesäpallo. Painiakin alettiin harrastaa 1926.

Emil Virtanen oli Myrskyn pyöräilijöistä ainoa, joka ylti mittavampiin saavutuksiin voittaen vuonna 1922 Helsingissä pidetyissä suurkilpailuissa viiden ja 30 kilometrin matkoilla 5000 markan arvoisen kiertopalkinnon. Samana vuonna hän saavutti pyöräilyssä myös Suomen mestaruuden. Mutta vähitellen pyöräilyharrastus Myrskylässä laantui, viimeiset kilpailut pidettiin 1927. Vain kesäjuhlien yhteydessä ajettiin vielä kilpaa, mutta silloinkin tavallisilla pyörillä.

Yleisurheilussa Myrskyn miesten tulokset olivat piirin kärjen tasoa, mutta on todettava etteivät he todennäköisesti 20- ja 30-luvuilla osallistuneet Lahden Piirin mestaruuskilpailuhin, sillä heidän nimiään ei löydy tulosluetteloista, joihin Myrsky sai ensimmäisen merkinnän vasta vuonna 1948 Rolf Haikkolan toimesta.

Pesäpallojoukkue vuodelta 1926

Puuhamiehiä ja naisia tarvitaan
Jokainen urheiluseura tarvitsee paitsi urheilijoita myös muita jäseniä eli puuhamiehiä ja -naisia, jotka pyörittävät seuran toimintaa. 20- ja 30-luvun Myrskyn ahertajia ovat olleet: Väinö Virtanen, Ilmari Rantala, Luukas Anttila, Karl Rosenberg, Arthur Virén, Matti Jokinen, Niko Aalto, Ilmari Niemi milloin myymässä lippuja, hankkimassa ohjelmaa ja puhujia, kenttää kunnostamassa, järjestämässä paitsi varsinaisia urheilukilpailuja myös tikanheittoa, naulanlyöntiä, pussijuoksua, ravintolaa, pyytämässä kiertopalkintoja ja tekemässä kaikkea sitä, mitä nykyisinkin. Mukaan tarvittiin myös naisia, joista Olga Forssell on ensimmäinen, joka mainitaan Myrskyn asiakirjoissa, joissa lisäksi esiintyvät seuraavat nimet: Elsa Lindholm, Lempi Forssell, Helmi Juntunen, Sylvi Frisk, Alma Hultman ja Helmi Väänänen. Vuonna 1926 naisvoimistelun tultua ohjelmaan, lähetettiin Varalan kursseille Elvi Lompolo. Tätä ennen oli miesten voimistelua ohjaamaan pyydetty opettaja Koskinen. Nämä lienevät seuran ensimmäiset ohjaajat.

Vuonna 1972 Myrskyn 50-v juhlassa muistettiin ansioituneita. Vasemmalla perustajajäsenet Aarne Järvelä ja Herman Keskinen

Myrskylän urheilun eheytyminen
Sotien ajaksi toiminta tyrehtyi, mutta viisi vuotta kestäneen hiljaiselon jälkeen se alkoi vähitellen elpyä uudelleen. Karjalainen siirtoväki toi pitäjään monisatapäisen joukon uutta väkeä, joka hakeutui urheiluseuroihin, lähinnä Myrskyyn, joka oli seuroista suurin. 40-luvun lopulla toimi Myrskylässä neljä seuraa Myrsky, Start, Tuisku ja Myrskylän Urheilijat, joka oli entiseltä nimeltään Sortavalan mlk Urheilijat. Henkeen ja vereen täynnä olevan urheilumiehen Kirvun Vilkkaan johtomiehen ja Myrskyyn liittyneen Pietari Kymäläisen mielestä tässä oli liian monta seuraa pieneen pitäjään. Kun siirtoväki vähitellen kotiutui sekä politiikka ja kieli eivät muodostaneet loppujen lopuksi ylipääsemättömiä vaikeuksia toisten seurojen toiminta vähitellen loppui. Voimakkain sulatti ne itseensä. Varmasti koko Myrskylän urheiluelämän onneksi. Ansio tästä kuuluu Pietari Kymäläiselle, josta tuli 1950 Myrskyn puheenjohtaja. Oli selvää, että aivan kivuttomasti ei tämä prosessi tapahtunut. Eniten tästä närkästyivät toisten seurojen johtohenkilöt, jotka huomasivat pian olevansa ilman joukkoja.

Sodan jälkeisen nousukauden alkuunpanijoina olivat Aarne Almiala, Toivo Strömmer, Åke, Rolf ja Håkan Haikkola, Matti Jokinen ja Pietari Kymäläinen.

Miesten pesäpallojoukkue 60-luvun alussa

Kiparkatin tanssilavan syntyvaiheet
Kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin, se lahjoitti Myrskylle Suojala-nimisen tontin, joka sijaitsee urheilukentän vierellä ja jonka Myrsky myi kunnalle 1988 urheilukentän lisäalueeksi. Lisäksi tuli lahjoituksena rahaa 24.360 mk 68 penniä. Luultavasti tämä alkupääoma sai aikaan sen, että jo kauan vireillä ollut ajatus seuran oman tanssilavan rakentamisesta sai toteuttamispäätöksen. Tosin silloin Kiparkatin lavan sijasta puhuttiin hiihtopaviljongin rakentamisesta, sillä kun lavalle tarvittava maa-alue vuokrattiin seurakunnalta, ei asia kirkkovaltuustossa saanut yksimielistä kannatusta. Voimakas vähemmistö ounasteli, että kysymyksessä on enemmän huvittelupaikka kuin hiihtopaviljonki eikä olisi suvainnut sellaista seurakunnan maalle. Asiasta kehittyi kirkkovaltuustossa lihava riita ja kun vuokraamista vastustaneet jäivät häviölle, he käyttivät vähemmistölle mahdollista valitusmenettelyä. Innokkaimmat Myrskyn asian puolesta puhujat olivat silloin kirkkovaltuustoon kuuluneet Myrskyn jäsenet Olavi Virtanen ja Luukas Anttila sekä ulkopuolisista Arvo Erkala. Osoittaa suurta rohkeutta, että asian ollessa vielä ratkaisematta oikeusportaissa, asiahan meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, otettiin lainaa yhteensä 300.000 markkaa. Takaajiksi tulivat Matti Jokinen, Olavi Virtanen, Jarl Haikkola, Edvard Alestalo ja Jarl Yrjas. Rakennustarvikkeet kerättiin talkoilla, annettiin toukokuun alussa -49 rakennusurakka Esko Ikoselle ja hänelle aikaa työn suorittamiseen juhannukseen, jolloin kuten oli suunniteltukin, pidettiin Kiparkatin avajaisjuhla. Seuraavana vuonna todettiin, ettei vuokrasopimus ollut saanut Tampereen tuomiokapitulin hyväksymistä, joten vähemmistö oli voittanut ensimmäisen erän. Tämän jälkeen ryhdyttiin toimenpiteisiin maa-alueen ostamiseksi seurakunnalta, sillä Myrskyllä oli nyt seurakunnan maalla velkaa ja muuta pääomaa vaatinut 500.000 markan arvoinen rakennus. Kauppakirja saatiinkin syntymään syyskuussa 1950 ja lähetettiin Tampereen tuomiokapitulin hyväksyttäväksi. 1952 alkuvuodesta KHO ratkaisi asian Myrskyn hyväksi, mutta asia ei kuitenkaan vielä ollut selvä. Hävinnyt osapuoli pani asian uudelleen vireille. Tällä välin Tampereen tuomiokapituli oli vihdoinkin hyväksynyt maa-alueen kaupan ja asian jatkokäsittely oikeudessa raukesi.

Myrskyn lippu
Myrskyn 30-vuotisjuhlakilpailujen yhteydessä juhannuksena 1952 vihittiin Myrskyn lippu, jonka värit on suunnitellut Helvi Sariomaa (Almqvist).

Kiparkatti toiminnan takaajana
Vuonna 1971 aloitettiin Kiparkatissa kesäisin Bingon pito. Sitä järjestettiin aina vuoteen 1985, jolloin se jouduttiin lopettamaan kannattamattomana.

Kiparkatin tanssien avulla Myrsky on kyennyt ratkaisemaan monet taloudelliset pulmansa ja vanhaa Kiparkatin lavaa on pystytty vuosienmittaan laajentamaan ja kunnostamaan nykyiseen asuunsa. Ja ainakin nyt tämä alue palvelee hiihdon ja hölkän harrastusta, siitä on todistuksena 1972 valmistunut hiihtomaja, saunoineen ja takkahuoneineen. Sekä 1974 valmistunut kilometrin mittainen valaistu kuntorata, jota 1978 laajennettiin Kiparkatin maastossa kolmen kilometrin mittaiseksi pururadaksi mittavilla talkoilla sekä valtion avustuksella ja lainalla. Radan avajaisissa Juha Mieto hiihti kolme kertaa kolmen kilometrin viestissä Myrskyä, Jymyä, Kerkkoon Urheilijoita ja Järvinen Oy:tä vastaan voittaen ylivoimaisesti.
Sporttiklubin perustaminen
Vuoden 1973 kallistuessa syyspuolelle saapui Julma Juha Väätäinen Myrskylään, Myrskyn johtokunnan kutsumana kertomaan kuntoilusta ja sporttiklubien perustamisesta.
Valtakunnallista sporttimestaria oli kuulemassa tuvan täydeltä kuntoliikunnasta kiinnostuneita.

Tilaisuudessa kiersi nimilista, johon kertyi riittävä määrä sporttiklubin perustamishaluisten nimiä klubin aikaansaamiseksi.
Tilaisuuden jälkeen kokoontuivat Henry Forsström, Anja Jokinen ja Teuvo Kuivaniemi kirkonkylän koululla palaveriin valmistelemaan sporttiklubin perustavaa kokousta. Keskiviikkona 19.09.1973 kokoonnuttiin Kiparkattiin sporttiklubin perustavaan kokoukseen. Kokoonkutsujina toimivat Henry Forsström, Anja Jokinen ja Teuvo Kuivaniemi. Kokouksessa keskusteltiin sporttiklubin perustamisesta ja käytyjen keskustelujen pohjalta päätettiin perustaa sporttiklubi Myrskylään Myrskyn yleisurheilujaoston alaisuuteen. Klubista tuli ns. sekaklubi, johon kuului sekä miehiä että naisia. Vasta perustettuun sporttiklubiin liittyi jäseniksi Helena Forsström, Anja Jokinen, Aira Kuivaniemi, Henry Forsström, Olavi Ståhl, Pentti Urhonen, Ami Hakulinen, Håkan Haikkola, Martti Jordberg, Jochen Ebert ja Teuvo Kuivaniemi. Ensimmäiseen Johtoryhmään valittiin sporttimestariksi Teuvo Kuivaniemi, sihteeriksi Anja Jokinen ja rahastonhoitajaksi Jochen Ebert. Kokoontumispaikka onm Kiparkarkatin Urheilumaja ja kokoontuminen on aina kuukauden toinen ja neljäs maanantai.
Finn Karelia kisat
Helluntaina 06.06.74 järjestettiin Orimattilan Jymyn kanssa ensimmäiset Finn Karelia kisat. Näitä kisoja pidettiin kaikkiaan neljänä kesänä eli aina vuoteen 1977 saakka. Osanottajat olivat Suomen parhaita mukana myös ulkomaisia huippuja. Radalla 1500/5000m Virén, Puttemans (Hollanti), Kantanen, Gomez (Meksiko), Tuominen, Hernandez (Meksiko), Paunonen, Nevenens (Hollanti), Ala-Leppilampi, Loikkanen. Keihäs Paragi (Unkari 89,92), Hovinen (88,44), Boros (Unkari 86.60), Erdelyi (Unkari 85.48). Seiväs Kalliomäki, Haapakoski, Pehkoranta. Pituus naiset Tuula Rautanen, Pirkko Helenius. Osanottajia yli 200.

Finn Karelia-kisat, johdossa Ari Paunonen

Lassen hölkkä
1974 järjestettiin ensimmäinen Lassen Hölkkä, joka siirsi samalla 1969 aloitetun ja viisi kertaa juostun Kiparkatin piikin historiaan. 1979 kuudennen Lassen Hölkän yhteydessä pidettiin kaksi päiväiset urheilumessut ”Fanfaarit -70”. Näyttelyn teemana oli suomalaisen kestävyysjuoksun menestyksellinen 70-luku. Näytteillä olivat mm. neljän V:n Väätäinen, Virén, Vasala, Vainio kultamitalit EM- ja Olympiakisoista sekä muisteltiin menneitä tähtihetkiä valokuvin ja filmiesityksin. Esillä oli myös monipuolinen urheilu- ja vapaa-aikaan liittyvä varusnäyttely.

1980 seitsemäs Lassen Hölkkä oli valittu SVUL-80 juhlahölkäksi. Hölkkään osallistui nimekäs joukko olympialaisten mitalimiehiä Miruts Yifter, Brendan Foster, Emiel Puttemans, Kaarlo Maaninka ja luonnollisesti juoksun ”isäntä” Lasse Virén. Ja osanottajamäärä nousi ensimmäisen hölkän 384:stä ennätysmäärään 2144:ään juoksijaan.

Seuraavana vuonna 1981 hölkän kunniavieraaksi saapui Helsingin olympialaisten kolminkertainen kultamitalimies Emil Zatopek. Hölkkää Emil seurasi maalipaikalla alusta loppuun ja kannusti suurella innolla maaliin tulijoita.

Emil Zatopekin puumerkki Myrskyn vieraskirjasta

Vuonna 1985 Lasse Virén Säätiö järjesti Helsingissä Nuori Juoksija-seminaarin. Luennoitsijana ollut Arthur Lydiard juoksi silloin Lassen Hölkän. Samana vuonna aloitettiin ensimmäinen Lasse Virén Säätiön sponsoroima Lasse Virén juoksu.

1986 juostiin ensimmäinen Metsämaili kutsukilpailuna. Kutsuttuina olivat mm. Ari Suhonen, Harri Hänninen, Matti Valkonen, Mika Maaskola ja Jari Venäläinen.

1988 Jukka Vaari teki Lassen Hölkkään dospohjaisen tulosohjelman.

1989 taivallettiin hölkkä uusitulla reitillä Myrskylän kirkonkylän keskustan järvimaisemissa.

1993 oli 20. Lassen Hölkkä. Juoksijalegenda Lasse Virén, Myrskylän kunnanjohtaja Jouko Asuja ja Myrskyn sihteeri Pentti Urhonen kävivät pyytämässä Uudenmaan maaherraa Eva-Riitta Siitosta juhlahölkän suojelijaksi ja hän suostui pyyntöön ja patikoi myös omalta osaltaan 10km.

Maaherra Eeva-Riitta Siitosta pyydetään 20. Lassen hölkän suojelijaksi

1994 paljastettiin Lassen hölkän yhteydessä Lasse Virén patsas Myrskylään. Tällöin lähtö suoritettiin poikkeuksellisesti Myrskylän keskustasta Lasse Virén patsaalta ja maali oli Kiparkatissa. Lähtö tapahtui patsaan paljastustilaisuuden jälkeen.

2002 siirryttiin Lassen Hölkän tuloslaskennassa windowsaikaan. Seuralle hankittiin uusi tulosohjelma Kuopiosta Arpenilta, joka teki sen yhteistyössä Reijo Korhosen ja Pentti Urhosen toivomusten ja ohjeiden mukaan.

Lassen Hölkän osallistujamäärät ovat vakiintuneet noin 1000:een juoksijaan.

Lassen patsaan paljastaminen

Lassen hölkän lähtö

Lasse Virén Säätiö
5.8.76 Myrskyn johtokunta lausui kokouksessaan Lasse Virén Säätiön perustamissanat. 5.4.87 asia oli edennyt niin pitkälle, että Myrskylän kunta, Myrskylän Säästöpankki, Myrsky ja johtaja Armas Hakulinen allekirjoittivat virastotalolla Lasse Virén Säätiön säädekirjan. Edellä mainitun säätiön tarkoituksena on edistää ja kannustaa urheilua ja liikunnan harrastamista. Säätiöhankkeen toteutumisaikana säätiöille asetetut pääomavaatimukset muuttuivat ja tuottivat vaikeuksia, mutta lopulta 24.11.78 oikeusministeriö hyväksyi Lasse Virén Säätiön säätiöksi ja vahvisti sen säännöt.

Lasse Virén Säätiö jakoi ensimmäisen kerran apurahoja 13.12.1980. Myönnetyt apurahat saivat Tuomas Sainio Lavia, Ritva Valkeinen Jyväskylä, Juha Kuosa Orimattila, Tuula Konttinen Kuopio, Tarmo Partanen Iisalmi, Eija Penttilä Myrskylä, Juha Vähämartti Porlammi, Heli Krigsman Myrskylä ja Myrskylän Myrskylle, nuorisotoiminnan tukemiseksi.

Säätiön ensimmäinen apurahojen jakotilaisuus, SUL:n puheenjohtaja Pertti Eräkare toinen oikealta

1976-77 Työntäyteiset vuodet
1976 varteen otettavaa sijoitusta edusti 2,5 hehtaarin maa-alueen osto seurakunnalta . Näin saatiin Myrskyn urheilumaja omalle maalle. Samalta vuodelta varsin näkyväksi tulokseksi jäi suunniteltu ja toteutettu postikorttisarja, joka sisälsi paitsi Lasse aiheisia myös yhden Myrskylä-aiheisen kortin.

1977 on ollut Myrskyn historian varsin monitoimintainen vuosi, sillä Montrealin olympiakisojen jälkimaininkeina saatiin päätökseen henkilökohtaisena huomionosoituksena Lassen olympiamenestyksen johdosta käynnistetty ”Operaatio Poronmaito”, toisin sanoen Lasselle valmistui kelomökki Sallaan.

Toinen merkittävä ja näkyvä saavutus oli Kiparkatin tanssilavan ja ravintolan saneeraus, joka toteutettiin arkkitehti Pekka Heinäsen suunnitelman mukaan. Tuloksena oli, että tanssilava muuttui entistä ”kattimaisemmaksi”.

Myös uudenlaista toimintaa virisi Sulkavan ja Myrskylän nuorten urheilijoiden välille, kun kesäisin pidettiin vuoroin Myrskylässä vuoroin Sulkavalla nuorisoleiri sekä ns. Myrskylä-Sulkava nappula ”olympialaiset”, jotka jatkuivat aina vuosittain vuoteen 1985 saakka. Lasse Virénin ja Ari Paunosen toimiessa Myrskylän ja Sulkavan joukkueiden johtajina.

Lasse lenkillä lasten kanssa (Oikealta Mari Jokinen, Taija Kousa, Susa Block, Jukka Jokinen, Aki Kuivaniemi)

Mäkihyppy
Myrskylässä on aikojen kuluessa ollut muutamia pienehköjä hyppyrimäkiä, mm. Kiparkatissa, Laivakuopalla ja Hevonojalla. Kun näistä ei parhaimmillaankaan päästy 30 metriä pitemmälle, ei harrastus pitemmän päälle ottanut tuulta ja 60-luvun alussa harrastus sammui kokonaan. On luultavaa, että kun pöytäkirjat kertovat Ruurik Aarttilan 30-luvun puolivälin jälkeen hypänneen Lahden mäessä yli 40 metrin hyppyjä, etteivät myöhemmät Myrskyn mäkimiehet Eero Heinänen, Tapani Mertakorpi, Keijo Dahlsten, Lars Block, Sakari Tammi, Pentti ja Kauko Pöllänen ole hänen saavutuksiaan ylittäneet.

Myrskyn mäkimiehet 50-luvulta

Hiihto
Seuran hiihtäjistä vuoden 1945 jälkeen on ennen muuta mainittava Pietari Kymäläinen, poikien piirinmestari Pertti Sariomaa, Kauko Pöllänen, Alpo Seppänen, Arvo Vesanen, Martti Krigsman, Teppo Jokinen, Paula Antman ja Aulis Tarkiainen, joka ikämiessarjassa on saavuttanut SM-hiihdoissa hopeaa. 60- ja 70-luvulta nuorten piirinmestari Matti Vilonen, Henrik Sjölund ja Erkki Penttilä, Anne Huovilainen, Marjut Vihtonen sekä Myrskyn tähänastisista hiihtäjistä valovoimaisin tähti Eija Penttilä. Hänen saavutuksensa yltävät aina SM- ja MM-kisatasolle saakka.

Myrskyn hiihdon nousukausi
1980 luvulla alkoi Myrskyn hiihdon mahtava nousukausi. 1981 aloitettiin Kiparkatti-hiihtojen järjestäminen. Eija Penttilä hiihti ensin 1980 SM-pronssia naisten 20:llä kilometrillä. 1982, -83 ja -84 hän oli jälleen SM-pronssilla matkana tällä kertaa 10 kilometriä. 1983 naisten viestijoukkue Marjut Vihtonen, Anne Huovilainen, Eija Penttilä olivat SM-hopealla Liedossa. Lisäksi edellä mainitut hiihtäjättäret ovat saavuttaneet useita piirinmestaruuksia. Ja vielä piiritasolla ovat 80-luvulla hiihtäneet Harri Kanerva, Taisto Kiiski, Petri Vihtonen, Ari-Pekka Kanerva, Niina Tiainen ja Ilpo Huuskonen.

Myrskyn kolme suurjuoksijaa
Myrsky tunnetaan ennen muuta kestävyysjuoksijoistaan. Seuran ensimmäinen piirinmestari on vuodelta 1948 Rolf Haikkola, matkana 1500 metriä. 1949 Piirin murtomaamestaruuskilpailuissa Vesivehmaalla Lauri Laaksonen, Matti Sariomaa ja Rolf Haikkola olivat mestareita. Samana vuonna PM-viesteissä 4×1500 metrillä Erkki Koivisto, Lauri Laaksonen, Matti Sariomaa ankkurina Rolf Haikkola voittivat. 1950 Rolf Haikkola saavutti piirin maastojuoksu- ja 1500 metrin mestaruuden. Rolf Haikkolan tulokset paranivat keski- ja kestävyysmatkoilla vuosien kuluessa niin, että hänelle tuli kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja sekä maaotteluedustuksia. Vaikka Rolf Haikkola muutti Myrskystä toisiin seuroihin, on hän aina urheilujohtajana ja valmentajana säilyttänyt juurensa kotipitäjäänsä.

Pertti Sariomaan ura alkoi vuonna 1955 3000 ja 1956 800 ja 1500 metrin nuorten piirinmestaruuksilla. Pidettyään muutaman vuoden tauon hän saavutti miesten piirinmestaruudet 1962 1500 metrillä ja 3000 metrin esteissä sekä 1964 1500 metrillä. Lisäksi hänen tilillään on piirin maastojen mestaruudet vuosilta 1963-66. 1965 hän ylti 5000 metrin Suomen mestaruuteen ajalla 14.16,2. Lisäksi hänellä on tilillään maaotteluedustuksia ja kansainvälisiä kilpailuja.

Kolmen miehen sarja huipentuu Lasse Vireeniin, jonka poikavuosien kyläkilpailut muuttuivat vuonna 1966 17-vuotiaana ensimmäisiksi piirinmestaruuksiksi seuran yleisen sarjan neljä kertaa 800 ja 1500 metrin viestissä joukkueessa Lasse Virén, Voitto Korhonen, Osmo Pöllänen Pertti Sariomaa. Seuraavana vuonna tuli A-poikien mestaruus 3000 ja 5000 metrin matkoilla. vuonna 1971 kirjataan mm. kolmen ja kuuden mailin Suomen ennätykset, 5000 metrin Suomen ja pohjoismaiden ennätys. 22 vuotiaana Lasse Virén oli suurjuoksija. Münchenin Olympialaisissa hän saavutti kaksi kultamitalia. 10000 metrillä maailmanennätysajalla 27.38,4 vaikka kaatui sekä 5000 metrillä olympiaennätyksellä 13.26,4. Neljä vuotta myöhemmin Montrealissa sama toistui lisäksi hän oli maratonilla viides 2.13.10,8 ja vielä neljä vuotta eteenpäin Moskovassa teki muistettavan juoksun 10000 metrillä ollen viidentenä.

Lasse Virénin ennätykset 800 m 1.54,3, 1500 m 3.41,8 (-76), 2 mailia 8.14,0 (-72), 3 mailia 12.51,6 (-72), 3000 m 7.43,2 (-72), 5000 m 13.16,3 (-72), 10000 m 27.38,35 (-72), maraton 2.13.10,8 (-76) ja tunnin juoksu 19500 m. 3000, 5000 ja 10000 tulokset edelleen piiriennätyksiä.

On selvää, että muut Myrskyn yleisurheilijat jäävät edellä mainittujen kolmen varjoon, mutta maininnan arvoisia ovat 10-ottelijat Eino Hämäläinen, joka saavutti 5-ottelun piirinmestaruuden 1952 ja jonka kuulatulos vuodelta 1953 13.10 on edelleen Myrskyn ennätys ja Erkki Leminen, jonka piirinmestaruudet 10-ottelussa 1969 (6137 pistettä) ja 1970 (5577 pistettä) sekä 100 metriä 11.1 ja vuonna 1965 200 metriä 22.8. Erkki Virén 3-loikkasi vuonna 1973 13.74.

Myrsky aallon harjalla
Myrskyn ollessa niin sanotun aallon harjalla seuraan liittyi muutama nimekäs urheilija. Toimintavuoden 1974 aikana saavuttivat Myrskyn menestyksekkäimmät edustusurheilijat useita kansainvälisiä ja kansallisia voittoja, joista mainittakoon mm. Lasse Virénin pronssimitali Rooman EM-kilpailuissa, SM-kulta 1500 metrillä, SM-hopeaa 10000 metrillä ja maastojuoksussa sekä Seppo Tuomisen ensimmäinen SM-kultamitali 5000 metrillä (13.57,6), SM-pronssi 10000 metrillä ja epävirallinen halli-ME 10000 metrillä, 1975 10000 metrin Suomenmestaruus (28.58,6). 1976 Seppo Tuominen taivalsi tunnin juoksussa 20296 metriä. Lasse Virén voitti ensimmäisen SM-maastomestaruutensa. Mikko Alaleppilampi juoksi Myrskyn kirjoissa esteet 8.33,9, tulos oikeutti SM-pronssille.

1976 syntyi seuran ennätyksiä henkilökohtaisissa lajeissa 66 ja viesteissä 12 sekä saavutettiin kaksi olympiakultaa, kaksi SM-kultaa, yksi SM-pronssi ja kaksi maaotteluhopeaa ja saavutettiin varsin merkittävä virstan pylväs, kun Myrsky ylti ensi kertaa valioluokan seuraksi.

Myrskyn edustusjuoksijoita ovat olleet Lasse Kokko, Eero Kolila, Taisto Honkanen, Matti Hytönen, Mika Kuivaniemi, Teuvo Kuivaniemi, Ari Paunonen, Veli-Matti Tammenlehto, Hannu Teider ja Juha Vähämartti. Kenttälajeista mainittakoon Pekka Tikkasen 65 metrin keihäskaari, joka on tänäkin päivänä Myrskyn ennätys ja samoin kuin vuodelta 1976 Juha Aallon ja Hämäläisen korkeushypyn Myrskyn ennätystulos 195.

1976 Oulun SM-viesteissä Lasse Kokko, Mikko Ala-Leppilampi, Seppo Tuominen, Lasse Virén olivat seitsemäntenä 4×1500 metrillä ajalla 15.37,2. Vuotta myöhemmin Imatralla Myrskyn 4×1500 metrin SM-viestijoukkue Taisto Honkanen, Seppo Tuominen, Matti Hytönen ja Lasse Virén sijoittuivat kahdeksanneksi 15.46,59 ajalla. 1978 Turun Kupittaalla SM-viesteissä Myrskyn kvartetti Lasse Kokko, Veli-Matti Tammenlehto, Taisto Honkanen ja Matti Hytönen juoksi hienosti 4×800 metrin alkuerän mestariluokan aikaan 7.40,2 ja lunasti loppukilpailupaikan. Alkukilpailu vei kuitenkin parhaan terän ja sijoitus oli loppukilpailussa kahdeksas.

Naisista Eija Penttilä on ansioitunut myös 15 piirinmestaruudellaan ja SM-maastossa sijoillaan 10 ja 7 juoksijana. Hän on myös pelannut lentopalloa Myrskyssä naisten III-sarjassa.

Heli Krigsman on saavutuksiltaan Piiri- ja SM-tason urheilija. Hän piti pitkään mm. nimissään 100 metrin 14,92 ja 300 metrin 44.35 aitamatkojen A-tyttöjen piiriennätyksiä. Yhdessä Riitta Hämäläinen ja Heli Kuivaniemi ovat saavuttaneet 1982 keihään joukkue SM-hopeaa.

Virpi Kippolla on kuulassa N18 sarjassa SM-kultaa, hopeaa ja N20 sarjassa pronssia sekä nuorten maaotteluedustuksia. Hänen nimissään on edelleen N19 kuulan 4.0kg (14.08 -90) piiriennätys.

Myös Jari Tuominen on menestynyt nuorten sarjoissa saavuttaen SM-mitalisijoja ja nuorten maaotteluedustuksia.

Janne Tolonen oli sisulisäikäisenä 1986-90 Suomen huippuja. Hänen nimissään on edelleen kovanluokan 10 sisulisäpiiriennätystä. P11 pituudessa (486), kuulassa 2,5kg (12,49), P12 pituudessa (549), 3-loikassa (11,24), P13 pituudessa (610) myös SE-tulos, 3-loikassa (11,94), P14 pituudessa (632), 100 metrillä (11,54), 300 metrillä (36,30) myös SE-tulos, P15 300 metrillä (36,30).

Ikäkausiurheilu
60-luvun loppupuolella syntyi maahamme ns. ikäkausiurheilu. Myrskylässä tehtävää alkoi vetää ensin Ami Hakulinen, joka vuodesta toiseen jaksoi uskoa asiaan. Menestys on ollut rohkaisevaa sekä määrällisesti että tuloksienkin valossa. Varsin moni myrskyläläinen onkin saanut ensi kosketuksensa urheiluun tätä kautta.

Näistä Myrskyn menestyneistä urheilijoista ikäkausitasolla mainittakoon mm. Reijo Kauppila, Jukka Jokinen, Peter Antas, Per Bergman, Torsti Bergman, Timo Rockas, Kenneth Broman, Arto Moilanen, Matti Leminen, Jari Kangas, Mari Jokinen, Arja Virén, Susa Block, Taija Kousa, Tarja Leminen, Päivi Andersin, Minna Pentti, Leni Kuivaniemi, Ranya El Ghaoui, Jere, Joel, Assi ja Elisa Kuivaniemi, Aaro, Venla ja Aino Paunonen ja Matti Virén.

Edellä mainituista on tällä hetkellä piiriennätykset hallussaan Vilja Paunosella T13 600 metrillä 1.39,92 -96, T14 80 m aj (76,2) 11,92 -04 ja 200m aj (76,2) 29,52 -04, Aino Paunosella T12 200m 28,10 -04, 600m 1,42,25 -04, T11 150 metrillä 20,9 -03 sekä 600 metrillä 1.46,26 -03. Joel Kuivaniemi P15 100m 11,45 vei Janne Toloselta -04. Kesäisin urheilukentällä sisulisäkisoissa käy keskimäärin 150 sisulisäikäistä nuorta.

Lasse Virén juoksu

Pesäpallo
Myrskylän Myrskyn muut lajit ovat joko taaksejäänyttä historiaa tai sitten vain harrastusta. Pesäpallo kuului alusta alkaen Myrskyn lajeihin, mutta ensimmäiset merkinnät piirisarjoissa on vasta 50-luvulta. Seura pelasi perussarjassa ja maakuntasarjassa, kunnes 60-luvulla syystä tai toisesta pesäpallo taantui koko Lahden Piirissä ja loppui kokonaan. Viime aikoina on pesäpalloa alettu herätellä uudelleen henkiin piirin alueella. Kahtena vuonna 1989-90 ovat tytöt pelanneet piirinmestaruusturnauksen, johon Myrskynkin tytöt ovat osallistuneet voittaen piirinmestaruuden vuonna 1990.

Tyttöjen pesäpallojoukkue 1989

Jalkapallo
Jalkapalloilussa muutaman vuoden aikana kyläpalloilun muodossa saavutettiin valmius piirisarjoihin. Seuran johto ei kuitenkaan katsonut mahdolliseksi jatkaa jalkapalloilua, jolloin seuran aktiivipelaajat siirtyivät naapuriseuroihin. Yksi Myrskyssä aloittaneista pelaajista, Keijo Kousa, on lajissaan yltänyt Kuusysin riveissä aina maaottelutasolle saakka.

1995 elvytettiin uudelleen Myrskyn juniorijalkapallo. Kaksi nuorten joukkuetta, mukana myös tyttöjä, aloittivat pelaamisen Orimattilan Petojen järjestämässä hippo-liigassa. Keväällä 2000 Myrsky liittyi Suomen Palloliittoon, kun vanhemmilla pojilla ei enää ollut mahdollista osallistua hippo-liigaan ja D13 jalkapallo juniorit aloittivat sarjapelit SPL:n Uudenmaan piirin harrastesarjassa.

Kausilla 2004 ja 2005 hippo-liigassa on Myrskyllä ollut kolme tyttö-poikajoukkuetta, Barcelona, Bremen ja Meksiko.

Lentopallo
Jalkapallon jälkeen on palloilulajeista tullut Myrskyn ohjelmaan lentopallo,

1980 palloilujaosto alkoi toimintansa liittymällä Suomen lentopalloliittoon ja aloittamalla lentopallon pelaamisen miesten V-sarjassa Myrskylän koululle saatujen sisähallitilojen myötä. Miesten joukkue on ollut viitossarjassa aivan kärjen tuntumassa nousten nelossarjaan 1995, mutta luopuivat sarjapaikastaan 1996.

1991 alkoivat Myrskyn lentopallonaiset pelata ensimmäistä kauttaan piirisarjassa. Nousten 1995 kolmossarjaan. 1998 naiset luopuivat sarjapaikastaan ja ovat jatkaneet pelaamista ikänaisissa N-35 .

Naisten lentopallojoukkue

Suunnistus
60-luvulta alkaen suunnistuksella on ollut oma pieni uskollinen harrastajajoukkonsa. Suuriin tuloksiin ei ole ylletty, mutta tässä, kuten muissakaan harrastuslajeissa se ei ole tärkeintä. Suunnistuksessa hankitaan hyvää kuntoa ja reipasta mieltä.

Myrsky loi ensimmäisen kiintorastiston 1974 ja vuonna 1977 toisen laajemman, johon kuului peräti 24 rastia Kiparkatin ja 16 rastia Muttilan-Kreivilän alueella.

1978 seuran suunnistajat osallistuivat ensikerran Jukolaan, sijoittuen 546 joukkueen joukossa 380.

Vuonna 1978 sai seura ensimmäisen suunnistuksen erikoiskartan Kiparkatti-Koukjärvi, jonka täydennystyön suorittivat Martti Krigsman ja Urho Ryytty. Uuden kartan myötä tuli mahdollisuus järjestää kansallisen tason kilpailuja. 30.09.79 järjestikin Myrsky ensimmäiset kansalliset kisansa, jotka olivat mittasuhteiltaan suuret aikaisempiin kisoihin verrattuna, suunnistajia oli peräti 294. 1981 pidettiin Lahden piirin piiri-cup Koukjärven maastossa.

1984 valmistui Miilukallio-Öykkärin alueen suunnistuskartta, jonka maastotyöt teki Martti Krigsman. 1984 uudella kartalla pidettiin kansalliset suunnistukset 376 pihkaniskan voimin ja 26.05.85 piirin viestisuunnistukset, johon osallistui piirin osanottomääräennätys joukkueita 112 ja suunnistajia 382. Vuosien 1979-85 kaikkien kisojen ratamestarina toimi Martti Krigsman.

Voimailu
Voimanosto tuli seuran ohjelmaan vuonna 1990. Myrskyn menestyneimmät voimanostajat ovat Ville-Petteri Erola ja Sami Lampi, joka on saavuttanut penkkipunnerruksen Suomen mestaruuden ja hopean sekä voimanoston pronssia. Lisäksi hän on ollut penkkipunnerruksen MM-kisoissa Husselhaimissa Saksassa sijoittuen neljänneksi. Ville-Petteri Erola on saavuttanut useita SM-mestaruuksia ja hopeatiloja. EM-penkkipunnerruskisoissa Györissä Unkarissa hän on ollut pronsilla ja MM-kisoissa viidentenä. Edellä mainittujen lisäksi Riku Rantalaisella ja Vesa Sakkaralla on penkkipunnerruksen ja Janne Tolosella voimanoston Suomen mestaruus tilillään.

Kotisivut
2000 vuonna Myrsky siirtyi internet aikaan. Pentti Urhonen kokosi aineiston ja sivut teki A&R tietopalvelu Reijo Korhonen osoitteeseen www.avenet.fi/myrskylanmyrsky. 2003 Myrsky vaihtoi palvelinta Webhotelli Netsoriin ja sai oman osoitteenwww.myrskylanmyrsky.fi. Sivuille on kerätty Myrskyn yhteystiedot, vuosikertomukset sekä tietoja toiminnasta, Kiparkatin kesän tanssiohjelma, ennätykset ja historiaa. Sieltä löytyy myös Lassen Hölkän ilmoittautuminen ja tulokset kuten myös samat asiat Kiparkattihiihdoista.

Kiparkattiprojekti 2000 – 2001
Mittava Kiparkatin saneerausohjelma aloitettiin vuonna 2000 ja saatiin pääosin päätökseen 2001 EU:n Leader tuen, talkootyön ja omien varojen turvin. Matti Viirin johdolla Kiparkatin majan katto muutettiin harjakatoksi. Entiseen toimisto- ja varastopäätyyn sijoitettiin miesten ja naisten WC:eet sekä LVI ja kokonaan uusittu sähköpääkeskus. Samoin uusittiin vesiliittymä ja vesijohdot sekä pesuhuone ja suihkut. Lisäksi rakennettiin uusi toimisto-osa ja vanha majatupa paneloitiin ja sähköistettiin uudelleen. Lavalle rakennettiin terassi, keittiö, orkesterin taukotilat sekä kaksi varastoa. Lava maalattiin ja suoritettiin uuden osan sähkö- ja vesijohto- sekä viemärityöt. Lisäksi asennettiin uudet keittiökalusteet. Talkoissa kävi 41 eri henkilöä. Kirjattua talkootyötä kertyi 3.058 ja konetyötä 226 tuntia. Hienosäätöä jouduttiin tekemään vielä vuonna 2002 rakentamalla uusi lippukoppi/sisääntuloportti sekä etupihalle uusi aita että liukuportit etupihalle ja takasivulle.

Tennis
Vuoden 2003 loppupuolella Myrskylän Tennnisseura ry lähestyi Myrskyä yhteen liittymisasiassa. Vuoden 2004 aikana pidettiin vaadittavat kokoukset. 28.02.2005 Yhdistysrekisteristä saapui hyväksytty purkautumisilmoitus ja tennisseura sulautui sääntöjensä mukaan Myrskyyn luovuttaen arkistonsa, varansa ja Sepänmäen tenniskentän Myrskyn hallintaa. Myrskyssä tennis tuli palloilujaoston alaisuuteen ja toimintaa jatketaan siellä Myrskylän tennisseuran perinteiden mukaan.

Johtohenkilöitä
Seuralla on toiminta-aikana ollut 21 puheenjohtajaa, 23 sihteeriä ja viisi rahastonhoitajaa. Myrskyn johtoelimet näyttävät olleen kautta aikojen miesvaltaisia. Ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi valittiin 2003 Erja Pesonen. Sihteerien joukossa on ollut kolme naista, Elsa Juntunen, Katri Simola ja Tellervo Vaari. Johtokunnassa ovat olleet vain Anja Jokinen, Maija Hänninen, Päivi Virén, Eija Kivimäki, Beata Blomqvist ja Erja Pesonen, sekä uusimmat Pirkko Lehmus-Näsänen ja Eva Mäenpää. Rahastonhoitaja on pitkään toiminut Hannele Aalto.

Johtokunnan kuvia